Rintsikka-aggressio

Kävin toissa päivänä alusvaateostoksilla tai tarkemmin sanottuna pikkariostoksilla, mutta hypistelinpä samalla rintsikoitakin. Todennäköisesti rintsikat olisivat jääneet kauppaan, vaikka olisin niitä mennyt ostamaankin, koska jälleen kerran ne saivat minut raivon partaalle.

Otin liivin käteen: kiinteä toppaus, yh.
Seuraava: kiinteä toppaus.
Ja: kiinteä toppaus.
Kiinteä toppaus.
Kiinteä toppaus.
Hei! Irrotettava toppaus!
Kiinteä toppaus.
Irrotettava toppaus.
Kiinteä toppaus.
Kiinteä toppaus.
Kappas, ensimmäiset, joissa ei ole toppausta ollenkaan.
Kiinteä toppaus.
Kiinteä.
Irrotettava.
Kiinteä.
Ja niin edelleen ja niin edelleen.

Välillä hypistelin ihan uteliaisuudesta isompiakin kokoja ja kyllä vain, niissäkin oli toppauksia. Useimmissa ne toki tuntuivat käteen vähän pienemmiltä kuin pienempien kokojen toppaukset, mutta ei sekään aina pitänyt paikkansa. Yksissä vissiin D-kupin rintsikoissa nimittäin oli fyllinkiä varmaan A-kupin tissin verran. Siis mitä vittua?!

Olen tietysti ollut jo vuosikaupalla alistunut siihen, että perus ketjuvaatekaupoista on lähes mahdotonta löytää toppaamattomia liivejä, mutta useimmiten toppaukset on kuitenkin saanut irti. Mutta nyt. Nyt siis oikeasti tuntui, että varmaan 80 prosentissa liivejä oli KIINTEÄT toppaukset. Niitä ei saa pois! Jumalauta, onko mulla muka niin pienet tissit, että niitä pitää suurentaa väkisin, jos minä en sitä itse tajua tehdä?

Tiedoksi vaan vaatevalmistajat: Minun rintani ovat kokoa B75. Ne ovat juuri sopivan kokoiset. Ne olivat sopivan kokoiset myös silloin, kun ne olivat kokoa A75. Ne tulevat olemaan aina sopivat, oli kuppikoko mikä tahansa. Minä en kaipaa teitä vähättelemään rintojeni kokoa. Minä en jumalauta kaipaa teitä väittämään, että rintani ovat liian pienet, olivat ne mitä tahansa kokoa! Minä en kaipaa teitä väittämään kenellekään naiselle, että heidän rintansa ovat liian pienet, olivat ne mitä tahansa kokoa. Jumalauta nyt oikeesti, HÄVETKÄÄ!