Vinoja viivoja

Minua ei yleensä häiritse, jos joku kohde valokuvassa on vain vähän vinossa. Horisontti nyt täytyy yrittää saada suht suoraksi, mutta yks hailee, jos se kuitenkin on millin tai pari vinossa. Mitä väliä silläkään loppujen lopuksi on, lähenevätkö rakennuksen seinät toisiaan ylöspäin mentäessä? Niinhän perspektiivi toimii.

Tällä viikolla Photo Challengessa on ollut haasteena alkuluvut, ja otin tiistaina kuvan meidän lähipostin edessä olevista postilaatikoista. Olin tyytyväinen, sivulta tuli hienosti auringonvaloa, postiloodat oli hienon väriset ja postirakennuksessa oli hienoja vaaka- ja pystylinjoja.

Kotona sitten aloin katsella kuvaa koneelta.

Ei hyvä. Keskimmäinen vaakalinja vaikuttaa suurinpiirtein suoralta, mutta ylemmät ovat jo selvästi vinossa. Hemmetin linssi vääristää. Eikä tuo ole edes kunnolla kohtisuoraan otettu, sekin vaikuttaa.

Yllättäen tässä se vinous alkoikin häiritä. Minun nätit vaakalinjani eivät olekaan suoria. Kriisi! Koko kuvan idea meni pilalle! Ei tätä voi julkaista! Vähän aikaa Gimpin kanssa peuhattuani päätin yrittää seuraavana päivänä ottaa uuden kuvan.

Nyt otin kuvan autonmitan verran kauempaa, ja johan tuli suorempia linjoja. Jonkin verran piti sitten vielä kotona rajata reunoja pois, minkä jälkeen tulos oli jo aika hyvä. Tämän kehtasi jo julkaistakin.





Sopivalla hetkellä ne suorat linjat sitten kuitenkin ovat tärkeitä.