Käännös Kirsikka

Paljon tapahtuu elämässä muutoksia nykyään. Juuri kun muutosta on jotenkin selvitty (kirjalaatikot tosin edelleen odottelevat kirjahyllyjä, keittiö ruokapöytää ja olohuone sohvia), työelämässä alkaa tapahtua muutoksia. Tai no, johan niitä on tapahtunut, kun muuton myötä jätin myös kassaneidin elämän ainakin toistaiseksi taakseni. Mutta tänään kävin tutustumassa Lahden verotoimistoon ja hain sieltä Y3-lomakkeen, jonka ehdin jo myös täyttää ja laittaa postiin. Sehän tarkoittaa sitten sitä, että kohta voin minäkin kutsua itseäni yrittäjäksi.

Eihän tämä elämä tuosta juurikaan muutu, muuta kuin joudun jatkossa kirjoittamaan laskut käännöstöistäni (kääk!) ja huolehtimaan myöskin kaikenmoiset verotusasiat itse (tuplakääk!). Tokihan yrittäjyys voi vaikuttaa moniinkin asioihin elämässä, mutta ne ovat toivottavasti sellaisia asioita, joista ei tarvitse tällä hetkellä huolehtia.

Muutenkin olen suunnitellut, että yritän jotenkin edistää uraani kääntäjänä. Olisi ihan mukava päästä asiakkaaksi toiseenkin käännösfirmaan ja tokihan minä edelleen haaveilen siitä, jos vaikka joskus pääsisin jonnekin inhouseksi. (Joo, naurakaa vaan kääntäjäkaverit. Saan minä haaveilla.) Muille siis selvennykseksi, että usein kääntäjät, erityisesti AV-kääntäjät, toimivat freelancereina. Mutta kyllä niitäkin on, jotka käyvät jossakin toimistossa istumassa ja saavat siitä ihan oikeaa palkkaa.

Jos tämä työuranedistämishanke ei kuitenkaan ota tulta allensa, voin aina palata kassaneidiksi tai ryhtyä postinjakajaksi tai ihan mitä tahansa.

Näin lopuksi haluan vielä palata tuohon otsikkoon. Minunhan luonnollisesti piti keksiä yritykselleni nimi. Käännös Kirsikkaa (tai KäännösKirsikkaa tai Käännöskirsikkaa) siitä ei kuitenkaan tullut, vaikka se kieltämättä oli paras keksimäni nimiehdotus.

Että tiedoksi vaan pikkulakulle ja muille Ääs-linnalaisille, että ihan mukavasti täällä Suomentsikagossa pyyhkii, ja aikomus ainakin on raportoida kuulumisia ahkerammin. Ja tuparimenu on kohta jo suunniteltu. ;)

Kaikenmallista päivittelyä

Nonnih, nyt kun on hernekeitto tulilla ja ei ole muuta tekemistä kuin odotella, voi taas hyvin päivitellä kaiken maailman asioita.

Semmoinen lisäys eiliseen simalöpinääni, että tuo jalojuoma on nyt pullotettu. Ja jos tänne sattuu lukija, joka on noviisi simanteossa, pieni vinkki: Kun sima on saatu pulloon, ilman niitä sitruunan siivuja tietenkin, korkkia ei kannata kiertää tiukkaan. Siman käydessä pulloon nimittäin kasautuu vähän painetta, eikä ole mukavaa, jos pullo posahtaa rikki muutaman päivän päästä.

Jep, siinä olikin ne hyvät asiat, mitä tänään on tapahtunut. Jokseenkin on ollut sekava päivä tänään, mitä ei ole tietenkään auttanut se, että viime yönä nukuin ehkä kaksi tuntia. Valvomisessa oli kyllä se hyvä juttu, että pimeällä ikkunasta ulos tuijotellessani näin revontulia. Kovin hailakan vaaleita tosin, mutta revontulia kuitenkin.

Toinen hyvä juttu tänään oli, että sain lopulta papan surukukka-asian hoidettua. Tai siis välitin toiveeni äiteelle, joka saa sitten taas välittää ne eteenpäin kotopuolen kukkakauppaan.

Muuten onkin sitten ollut kovasti sekava päivä, koska minua pyydettiin huomenna töihin. Pieksämäelle. Jei, en ole tainnut koskaan edes käydä Pieksämäellä. Enkä pääse sinne nytkään, koska noin tunnin päästä paikka vaihtui Varkauteen. Ei sillä, Varkaus on ihan yhtä tuttu paikka kuin Pieksämäkikin. Siinä menikin sitten mukava tovi sopivimpia matkareittejä etsiskellessä. Näin ollen tälle päivälle suunnittelemani kääntäminen jäi sitten ihan pikkuisen vähemmälle. Onneksi minulla on sen verran aikaa ennen deadlinea, että ehdin kyllä saada käännöksen valmiiksi kaikesta sähläyksestä huolimatta.

Näitä kahden työn ihanuuksia. Ja vielä lakkoaikaan.