6.2.2014

Drive

En tiedä, olenko jotenkin huonosti kosketuksissa nykyään tuoreeseen elokuvatarjontaan vai mikä siinä on, että monet kirjastossa vastaan tulevat tuoreet elokuvat ovat minulle täysin tuntemattomia. Tällainen oli myös eilen katsomamme Drive, joka kaiketi oli indieleffa, jolloin tuntemattomuus ei ole mikään ihmekään. Sen verran vakuuttava pätkä kuitenkin oli, että päätin heivata palapelit johonkin toiseen bloggausajankohtaan.

Lyhykäisyydessään Drive on 2011 valmistunut autoilujännäri, jonka on ohjannut Nicholas Winding Refn ja pääosassa nähdään Ryan Gosling. Gosling näyttelee jokseenkin jäykkää jantteria, joka tekee töikseen mekaanikon- ja stunttihommia sekä sivubisneksinä vähän ajelee ryöstöissä pakoautoa. Luonnollisesti erään ryöstön yhteydessä tyyppi joutuu pulaan, mistä ei hyvä seuraa.

Leffa oli kaikessa vähäeleisyydessään kovin kiintoisa. Siinä oli vähän puhetta, vähän räiskintää ja vähän takaa-ajoja, ja siitäkin vähästä sai vielä hyvin selvää. Nykystandardeilla siis hemmetin tylsä leffa, paitsi että ei.

Dialogin puolesta paljon jätettiin sanomatta, mikä tietyissä paikoissa nosti kivasti jännitystä ja jännitteitä. Toisaalta kaikkea ei myöskään tarvitse ääneen sanoa. Samalla tavalla elokuvan muutkin elementit oli karsittu minimiin, mikä vain tehosti sanomaa. Väkivaltaa saatiin odottaa varmaan yli elokuvan puolenvälin, mutta sen osalta saatiinkin kokea sitten myös yksi mässäilykohta. Muutoin väkivaltaakin oli loppujen lopuksi aika vähän, ja se oli sanalla sanoen tehokasta. Yhtä vähän framilla olivat autot, vaikka kyse oli sentään autokeskeisestä elokuvasta. Kerran päästiin kaahailemaan varastetulla Mustangilla kovin Bullittin makuisesti, mutta jälleen pienemmässä mittakaavassa. (Viittauksista puheen ollen, pidin myös siitä, miten elokuvan alusta tuli mieleen vuosituhannen vaihteen Driver-pelit.)

Puuhanallea tuntui häiritsevän se, että elokuvan alkutekstit musiikkeineen olivat viittasivat selvästi 80-luvulle, mutta tyylille ei ollut mitään varsinaista selitystä. Todennäköisesti silläkin vain viitattiin kasarielokuviin.

Olen kehno kirjoittamaan arvosteluita ja huomaan, että tässä vaiheessa en tiedä enää, mitä olen aikonut sanoa. Pidin Drivestä, koska se oli jotenkin niin odottamaton. Suosittelen kyllä, jos sattuu tulemaan vastaan.

4 kommenttia:

  1. Törmäsin Lileksin blogitekstiin aiheesta: www.lileks.com/bleats/archive/12/0712/072312.html

    Kasariviitteitä oli ja melko runsaastikin, mutta minusta ne tuntuivat melko irtonaisilta elokuvan yleisfiilikseen nähden. Tykkäsin pätkästä kyllä, ehkä en ole kuitenkaan tarpeeksi kasari-savvy.

    VastaaPoista
  2. Leffassa on varmasti paljon viittauksia, joita meikäläinen ei ainakaan heti huomaa. Tuo Lileksissä mainittu mies ilman nimeä -kuvionkin tajusin vasta juttua lukiessani, vaikka se näin jälkijättöisesti vaikuttaa aika itsestäänselvältä.

    Drive alkaa vaikuttaa leffalta, joka ehkä kestää useammankin katselun. Jos siitä vaikka löytäisi aina jotain uutta.

    VastaaPoista
  3. Haa, tämä oli pätkä jota käytiin ihan 40 kilsan päässä Suonenjoella kattomassa aikanaan, enkä osannut juuri mitään oottaa, paitsi että oliko siinä joku ryaniik!gosling... Ja rainan jälkeen teki mieli kommentoidakin sitä faboon tyyliin, että katsastettiinpa Drive-leffa, siinä ajettiin aika paljon autolla. Mutta se olis ollut vain puoli totuutta, sillä kyllä mie kans tykkäsin siitä, vaikkakaan en mitään viittauksia osannut hakea.

    VastaaPoista
  4. Tuo muuten on just sellanen leffa, että reaktio siihen ei ole: "Iik, vähänks hyvä ja mahtava, kaikkien pitää kattoo se!" Pikemminkin se on tuollainen toteava: "Katottiin hyvä leffa. Siinä ajettiin paljon autolla." :D

    VastaaPoista