Wappua walmistavat kakkuseikkailut

Huomenna on vappuaatto. Ja Puuhanallen "18-vuotis"synttärit. (Ja meidän vuosipäivämmekin.) Tämän suuren juhlimisen päivän kunniaksi lupasin tehdä täytekakun, mikä ei tietenkään ollut ihan niin yksinkertainen projekti kuin voisi olettaa.

Ensinnäkin vappua juhlistamaan on tulossa aikamoinen kööri, joten minun pienellä 20cm kakkuvuoallani ei sen kokoiselle poppoolle kakkua tehdä. Onneksi on ystäviä ja onnistuin lainaamaan isomman vuoan. Ja eräs toinen ystävä vielä ehdotti, että pienempää vuokaa voisi silti käyttää hyväkseen ja tehdä kakkuun toisen kerroksen. Riittäisi ainakin isommallekin porukalle. Näinhän minä päätin toimia.

Tänä aamuna sitten oli aika ruveta paistelemaan kakkupohjia. Olin jostain arkistoistani kaivanut hienon valkosuklaatäytekakun ohjeen, jossa oli perus sokerikakkuohjetta hiukan muokattu. Oletin, että ohjeen pohjasta tulisi normaalikokoinen eli lainaamaani vuokaan sopiva. Tällä logiikalla päättelin, että puolitoistakertainen annos riittäisi mainiosti sekä isoon että pieneen vuokaan. Tällä siis mentiin.

Kun aloin sitten kaataa valmista taikinaa vuokiin aloin hieman epäillä, että annos saattoi olla hieman pieni. Jaottelin silti taikinan kahteen vuokaan. Meni syteen tai saveen, katsotaan mitä uunista tulee. Noh, aavistukseni oli aivan oikea. Molemmista pohjista tuli noin puolet normaalia ohuempia. Eihän siinä mitään, jos kerran tulos oli puolet liian pieni, asian voi korjata tekemällä toisen samanlaisen satsin. Lyhyellä matematiikalla lopputuloksesta pitäisi tulla oikean kokoinen. Wihii, uusia pohjia tekemään.

Pohjat valmistuivat aikanaan ja saivat rauhassa jäähtyä keittiössä. Jossain vaiheessa alkuillasta alkoi sitten kakun täyttämisprojekti. Täytteeseen kun tuli sellaisia hyvyyksiä, jotka ovat parhaimmillaan päivän muhimisen jälkeen.

Täytteen valmistaminen sujui ilman suurempia kommelluksia. Täyttövaiheessa sitten tietenkin aluksi piti täytettä vähän säästellä, että se riittäisi koko kakkuun. Mutta se, että täytettä lopulta jäi vähän yli, oli ihan normaalia ja pääsimmepähän vähän maistelemaan. Suurin "ongelma" tuli siinä vaiheessa, kun olin latonut kaikki isoimmat pohjapalat paikoilleen. Kakku nimittäin alkoi jo siinä vaiheessa näyttää ihan hyvän kokoiselta. Meikäläistä alkoi vähän hirvittää, minkä kokoinen kakusta tulisi, jos siihen latoisi vielä saman määrän pienempiä kerroksia päälle. Ratkaisuja olisi toki ollut useita, esim. tehdä erillinen pieni kakku tai jättää toinen pienemmistä pohjista pois. Pyh, moiset ratkaisut eivät olleet hyväksyttäviä. Ratkaisuni oli jättää yläosista pari suunniteltua täytekerrosta pois. Toisin sanoen kakun yläosassa on täytettä vain näiden kahden pienemmän kakkupohjan välissä, kun alunperin tarkoitus oli halkaista pohjat ja täyttää välit. Näin kakusta ei tullut aivan naurettavan isoa.

Toki olen aivan varma, että huomenna tänne pelmahtava popula olisi arvostanut suuresti tuota over the top -kakkua, jota en tehnyt. Parhaimmillaan saan haukkuja siitä, että aloin hannailla. Myöhäistä se on nyt itkeä, ylimääräiset täytteet ovat jo paremmissa massuissa.

Huomenna olisi vielä yksinkertainen kuorrutusprojekti edessä, ja sitten eikun syömään. Hyvällä tuurilla laitan tänne myöhemmin kuvankin tuosta vaiheikkaasta kakusta.